Taas vuosi vaihtui ja laskeskelin, että keväällä tulee täyteen seitsemän vuotta mökin omistajana. Ja koko ajan on enemmän tai vähemmän tehty kunnostushommia. Mitenkähän sitten käy, kun kaikki on valmista, eikä tarvitsekaan enää pitää pelkkää työleiriä. Tähän mennessä mökillä ei ole juuri "takapuolella istuskeltu", kun työtä on ollut riittämiin. Toki sitä vielä riittää moneksi vuodeksi, ja idearikas ihminenhän keksii aina uutta rakentelua ja puuhaa, jos näyttää että joutoaikaa alkaa olla liian kanssa. Jotenkin mukava ajatus olisi kuitenkin ehtiä joskus vain oleskelemaankin. Sitä ajatellen noita ikkunoita on kunnosteltu kotosalla, autotallin lämmössä myös talviaikaan. Niin nytkin.

Poistin ensin ruudut. Ilmeisesti yksi ruutu oli jossain vaiheessa vaihdettu, ja asennusvaiheessa oli kittiä käytetty vähintäänkin reipaskätisesti ja ruutu mitattu hieman liian isoksi niin, että sen reunat koskivat pokan puuosaan. Kittiä oli todella paljon molemmin puolin lasia. Koska minulla ei ole lämmitintä (taisi olla nimeltään Speedheater), jolla kitin saisi pehmitettyä mahdollisesti lasin ehjänä pysyen, jouduin käyttämään perinteistä keinoa. Ja arvaattehan sen, miten siinä kävi!

Jo toinen kerta, kun saan ruudun rikottua! Harmitti aikalailla. Lienee taas edessä reissu anoppilaan, onneksi appiukko on niin mukava, että ei tarvi "lakki kourassa" pyytää leikkaamaan uutta ruutua rikkomani tilalle :)