Olen todella kauan yrittänyt etsiä tietoa tuolien valmistajasta siinä onnistumatta. Aivan samanlainen jalkojen tukirakenne on Kurt Hvitsjön pinnatuolissa numero 447, mutta tässa tuolimallissa istuinosa on aivan pyöreä ja istuimen reuna kapenee hieman alaspäin. Istuimen alla on keskellä kolo, ikäänkuin tuolit olisi tarkoitettu keskeltä nostettaviksi, mutta sitten olisikin tehty niistä pinnatuoleja. Olipa valmistaja ja suunnittelija kuka tahansa, niin todella kauniit nämä mielestäni ovat!

Ostin Eurokankaasta markiisikangasta, joka hylkii likaa ja vettä ja on homesuojattu. Pitäisi toimia hyvin paikassa, joka talvella kylmillään. Ensimmäinen tuoli on verhoiltu, selkänoja oli aika haasteellinen ja siihen jäi pieni vekki. Jos tuo alkaa silmää ärsyttämään niin teen uusiksi. Kangasta onneksi jäi hieman yli.

Keltainen väri on pirtsakka, tykkään!

Aseteltiin astinkivet ja lisättiin vielä mursketta niin että kivet ovat murskeen kanssa samassa tasossa.Terassilta mökkiin johtava polku on nyt täysin laatoitettu. Mökkiin kantautuvan roskan määrä on nyt olematon!

Mietin kovasti, mitä laittaisin terassin nurkkaan, ja olin miettinyt jotain kaarevaa muotoa. Siskoni mies kävi talkoilemassa pitkän päivän ja kysäisi, eikö vanhoja tiiliä voisi hyödyntää tuohon kulmaukseen. Pidin ideasta ja päätin toteuttaa sen saman tien. En käyttänyt laastia, ladoin vain tiiliä ja tiivistelin reunan mullalla. Jos näyttää että ei pysy kasassa noin, niin laitan sitten sen laastin. En näissä "helpoissa" jutuissa stressaa liikaa siitä, pitääkö joku asia ehkä tehdä uusiksi. Toki rakentamisessa tehdään tietysti kunnon tavarasta ja kerralla oikein!

Laatikkoon on jo istutettu kukkasipuleita. Saapa nähdä nousevatko keväällä vai päätyvätkö myyrän sapuskaksi. 

Lähtötilanteessa saunan vanha terassi riipaistiin pois. Oli sen verran laho laitos, että poistaminen vei ehkä kymmenen minuuttia. Väliaikaiset portaat laitettiin, jotta päästään saunaan suht helposti.

Pihasta oli jo aikaisemmin kaadettu useita isoja puita, ja terassin paikalla oli kaksi isoa koivun kantoa. Koska terassin alta piti myös siirtää maita, soittelin kaivinkoneurakoitsijoille etsien suht pientä kaivuria, jolla saisi myös kannot poistettua. Sopiva kone löytyikin: kumitelainen, kevyt kone jossa myös kannonmurskain. 

Olin mielessäni ajatellut, että pihan muotoilu muilta osin jätetään ensi kesän hommiksi, mutta siippa oli toista mieltä. Niinpä pihaan ajettiin sorakuorman lisäksi nuppikuorman verran ruokamultaa. Tämä osoittautui hyväksi päätökseksi,sillä saimme pihan lopulta tasoilteltua ja uuden ruohonsiemenen kylvettyä jo tänä kesänä. Ennen levitystä oli kyllä äiti-ihmisellä havaittavissa lievää turhautumista, koska sateiden aikaan tuo multakasa oli pikkupoikamme rakkain leikkipaikka ja mökissä hirveä siivo multapaakkuineen. 

Terassin pohjan tasoittelun jälkeen alkoi pohjien teko: soraa ja lecaharkkoja. Mittaushommissa oli mukana koko miesväki!

Terassin runko tehtiin astetta jämerämmästä tavarasta - saimme sukulaiseltamme todella järeitä hirsitolppia (kuvassa oikealla). Eipähän terassi tule antamaa periksi ihan vähässä kummassa. Pohjaristikko nousi kahdessa päivässä ja kolmantena päivänä päästiin jo lavalautojen asentamiseen. Oli vaikea ymmärtää, että rakentaminen käy näin nopeasti - vanhaa korjatessa kaikki työvaiheet ovat vieneet moninkertaisesti aikaa.

Poistin ensin ruudut. Ilmeisesti yksi ruutu oli jossain vaiheessa vaihdettu, ja asennusvaiheessa oli kittiä käytetty vähintäänkin reipaskätisesti ja ruutu mitattu hieman liian isoksi niin, että sen reunat koskivat pokan puuosaan. Kittiä oli todella paljon molemmin puolin lasia. Koska minulla ei ole lämmitintä (taisi olla nimeltään Speedheater), jolla kitin saisi pehmitettyä mahdollisesti lasin ehjänä pysyen, jouduin käyttämään perinteistä keinoa. Ja arvaattehan sen, miten siinä kävi!

Jo toinen kerta, kun saan ruudun rikottua! Harmitti aikalailla. Lienee taas edessä reissu anoppilaan, onneksi appiukko on niin mukava, että ei tarvi "lakki kourassa" pyytää leikkaamaan uutta ruutua rikkomani tilalle :)

Ja tuo viimeinen mohikaani lähti sitten mukanamme kotiin kunnostukseen!

Mainitsin jo aikaisemmin, että saunakamarin takaseinän ikkuna vaatii astetta perusteellisempaa huoltoa. Sisäpuolisen ikkunakerran ehdin fiksata paikan päällä, mutta ulkopuolinen kerros oli edelleen lohduttomassa kunnossa.

Mökkiä talviteloille laittaessa mieheni irroitti kaksi ulompaa ikkunapokaa ja peitti aukon hienolla, punaisella kerniliinan palalla, jotta sade ei pääse liikaa pieksämään jo hiottua ja maalattua ikkunakarmia. 

Kotona tein alkuarvion:

-kitinpoisto todella helppoa, koska sitä ei ole enää lainkaan jäljellä

-pokat olivat olleet kiinni karmissa taitetuilla rautanauloilla, jotka olivat hinkanneet koloja pokan reunaan

-alapuite täysin maaliton ja vähän sään pieksemä, mutta ei onneksi lainkaan laho

-käsittämätöntä kyllä, tapitukset jämerät, eikä niiden uusimiselle ole tarvetta

Irrottelin lämpömittarin ja ikkunaruudut ja poistelin maalinloput (sisäpuoli maalattu munatemperamaalilla ja ulkopuoli jollain öljymaalilla), lämpöpuhaltimella lähti hyvin. Lämpöpuhallinta ei muuten kannata käyttää, jos et aio irrottaa laseja maalinpoiston ajaksi... Lämmönvaihtelu särkee lasin - puhun kokemuksesta, sillä hajotin mökin ikkunoita kunnostaessani yhden lasin kokeillessa. Tiesin että niin voi käydä, mutta jääräpään oli pakko kokeilla ja todeta että näinhän siinä käy.

Hioin pokat, mutta päätin jättää pakkelit purkkiin, koska reunojen kolot olivat onneksi suht pieniä. Syy pakkeloinnin skippaamiseen on se, että (jälleen yrityksen ja erehdyksen kautta tietoa hankkineena) olen huomannut, että ulkopuolen pokassa pakkeli tuppaa herkästi ravistumaan irti. Tämä minun valitsemani toimintatapa ei ehkä ole se oikea, mutta tällä mennään. Hioin harmaantuneen ja nukkaantuneen pinnan pois terveeseen puuhun asti, millin-parin verran. Maalasin pokat ensimmäisen kerran reilusti ohennetulla Tikkurilan TEHO-ikkunamaalilla (50/50%). Seuraavan kerroksen ohensin normaalisti.

Yhden viikonlopun anoppilareissulla appiukko leikkasi kaksi uutta ruutua viallisten tilalle. Seuraavalla viikolla projekti jatkui kinruutujen asentamisella. Hommaan tarvitaan kittiä. Käytin tällä kertaa Tikkurilan tuubissa olevaa kittiä. Se purkissa oleva toimii myös hyvin, mutta tämä tuubikitti on helppo pursottaa uraan (etenkin kun huomaa leikata pursotusaukosta tarpeeksi suuren). Lasi asetetaan lepäämään kitin päälle ja varovasti hieman painellaan.Kittiä ei  tarvitse olla koko reunan leveydeltä (noin 1 mm riittää), mutta koko matkalla kyllä, koska katkeumat huonontavat ikkunan tiiveyttä. Lasin takaa pursuneen kitin leikkasin toiselta puolelta pois. 

Sitten kiinnitin ruudut  metallinauloin. Tähän on olemassa ihan oikeaa lasitusnauhaa, mutta minä käytin messinkinauloja (eivät ruostu), joista napsaisin sivuleikkureilla pään pois naulojen paikalleen nakuttelun jälkeen. Naulat kannattaa naputella paikalleen todella varovasti, ettei ruutu rikkodu. Naula ei myöskään saa koskea suoraan ikkunalasiin, eli naulan ja lasin väliin on jäätävä pieni rako.

Ja sitten ulkopuolisen kittikerroksen laittoon. Tein kitistiä pitkän nauhan, jonka painelin lasiin ja katsoin, että pinta on ehyt ja yhtenäinen. Vedin kitin pinnan vinosti tasaiseksi kapealla, terävällä lastalla (tähän on olemassa myös oikeita kittiveitsiä, mutta sellaista en omista).  Tällaiset niistä sitten tuli. Ikkunaruudut ihan kitissä, mutta ongelmaa hoituu pesemällä :)

Päällemaalauksen teen koko pokalle. Maalikerroksen pitää tulla noin millin-parin verran kitin yli, jotta ikkunasta tulee varmasti tiivis. Jos maalauskäsi ei ole mielestäsi vakaa, maalarinteipin avulla saat siistin reunan. Poista teippi heti maalauksen jälkeen. Tässä päätin kokeilla maalausta ilman teippausta. Onnistuu, kun pitää kättä lepäämässä puuta vasten ja toimii rauhallisesti.

Jospa nämä saisi ensi viikonloppuna vietyä paikalleen. Mökillä kunnostusta odottaa vielä ylin ulkopoka. Homma on niin mukavaa, että odotan innolla pääseväni tuon viimeisen pokan työstämiseen.

Oikein hyvä sivusto ikkunoiden kunnostamisohjeille on http://www.trkk.fi/ikkunoiden-kunnostaminen.

Tämä Vähäkyröläisen Peltityö Åkermanin valmistama säiliö on jämerää peltiä ja saumat on tukevasti tinattu. Myös hana on jämäkkää tekoa, lisänä sivukoukut pyyhkeen tms. ripustamista varten. Ja kun säiliö oli vielä kotimaista tekoa, niin 65 euron hinta ei mielestäni ollut paha. Samalla valmistajalla myös hienoja sinkkisankoja ja vannoja... hmmm... jäivät vähän polttelemaan.

Niitä mainitsemiani pienempiä töitä näkyy ylläolevassa kuvassa - oikealla oleva vaakaikkuna vaatii vielä pari maalikerrosta. Takaseinän ikkunan karmit saatiin kyllä loman aikana fiksattua ja maalattua, mutta pokia ei ehditty kunnostamaan lainkaan. Ulompi kerros, joka kuvassa on paikallaan, on vielä täysin käsittelemättä. Sisempi kerros pokia matkasi kotiin kunnostukseen. Pokat oli maalattu luultavasti jollain omatekoisella (luultavasti munatempera tms.) maalilla, joka lähti maalia poistaessa pois tosi kevyellä rapsutuksella. Silti poistin vanhan maalin huolella, jotta uusi maali tarttuu paremmin. Kaksi ruutua oli hieman rikki, niihin pitää leikkauttaa uudet "pellit", kuten isoveljeni ikkunalaseja kutsuu. Taidan kysäistä apua appiukoltani, joka on ihan huippu ikkunalasin leikkaaja. Itsellä voisi mennä harjoitellessa pari neliötä lasia haaskiin... Luvassa on taas myös ikkunan kittausta - se taas on hommaa jota tykkään tehdä!

Tässä vielä yleiskuva melkein valmiista saunakamarista!

Värit ovat todella vaaleat ja samaa linjaa ajattelin noudattaa useimpien huonekalujen kanssa. Myös uudet nokiluukut tulevat olemaan valkoiset. Väriä tilaan ajattelin tuoda tekstiileillä. Ne voi helposti vaihtaa jos alkaa kyllästyttää ja kun isot pinnat ovat vaaleita, saa vähän virtaa vievillä led-valaisimillakin kummasti valaistua syysiltoja.

Onhan tämä tila hieman muuttanut ilmettään verrattuna tähän keväällä 2008 otettuun kuvaan:

Näitä vertaillessa tajuaa että homma on tosiaan ollut vaivan väärti!

ja olin erittäin tyytyväinen päivän aikaansaannoksiin. Tietysti puu vielä kuulsi hieman läpi, kun maalia oli kuitenkin ohennettu ensimmäiseen maalauskertaan peräti 20%.

Viikonloppuna sitten toinen kerros. Sen jälkeen jäljellä on vielä ikkunoiden maalausta.